Väliväylä kahden yön taktiikalla

Väliväylän melontareitti 3pv: Kannuskoski – Käyrälampi

Tätä reittikuvausta on mahdollista käyttää mukaillen myös lyhyempiin retkiin

Matkan kesto: 3 päivää
Reitin pituus: n 36 km.
Vaativuus: Soveltuu kokeneille melojille, ensikertalaisetkin pärjää jos on muutoin liikunnallinen.
Majoitus: Laavuja ja taukotupa
Erityistä: Upeat jokimaisemat, useita koskia ja padon ohituksia.

Reittikuvaus

Väliväylän melontareitti alkaa Saimaalta ja päättyy Kymijokeen. Olemme kartoittaneet 3pv melontareitin, joka kulkee kauniissa Kymijoen vesistön maisemissa Kannuskoskelta Käyrälammelle asti. Reitin varrella koet vaihtelevia vesistöjä: suojaisia järviä, kapeita jokiosuuksia ja useita koskia, jotka tarjoavat sopivasti haastetta ja vauhdin hurmaa.

Reitin kohokohdat:

Useat kosket, joista haastavin on Kyykoski. Suositellaan vain kokeneille melojille. Kyykosken voi ohittaa kantamalla
Hyvin varustellut ja uusitut taukopaikat (laavut, vessat, tulipaikat)
Monipuolinen vesistö – koskia, jokia ja järviä
Sopii loistavasti 3 päivän melontareissuksi, mutta reitti on jaettavissa lyhyempiin osuuksiin

Kenelle reitti sopii?

Tämä reitti on ihanteellinen kokeneille melojille tai muutoin liikunnallisille ulkoilijoille, jotka haluavat kokea monipuolisen ja elämyksellisen vesiretken. Kosket vaativat kajakin hallintaa, ja muutamassa kohtaa on myös kannettavia osuuksia. Reitti soveltuu hyvin 3 päivän retkeksi, mutta myös yksittäisten osuuksien melonta on mahdollista.

Päivä 1: Kannuskoski – Taikinakoski (n. 9 km)

Reitti alkaa Kannuskoskelta, jossa kajakit lasketaan vesille Väliväylän Etapin edessä olevalta laiturilta. Ensimmäinen osuus kulkee kauniin Ruokojärven poikki ja etenee jokiosuutta pitkin kohti Niskakoskea, joka on helppo laskea päävirtaa myötäillen.

Tämän jälkeen tulee reitin haastavin koski, Kyykoski, jota ei suositella ensikertalaisille. Kannattaa käydä rannan kautta tutustumassa koskeen ja ympäristöön ennen sen laskemista. Kun meloo kohti Kyykoskea ja näkee sillan, silloin alkaa tähystämään oikealta puolelta rannasta polkua ja rantautumispaikkaa. Tästä kohtaa pääsee rantautumaan ja myös kantamaan kajakit koskiosuuden ohi.

Kyykoskella on kota ja vessa, myös polttopuita, joten tämä on oivallinen paikka evästauolle ja jaloittelulle. Suosittelemme kävelemään vessoilta vielä polkua eteenpäin ja käydä pitkospuilla jaloittelemassa, ennen matkan jatkamista.

Kyykosken voi siis ohittaa kantamalla, mutta kokeneet melojat voivat myös meloa sen. Koski kannattaa laskea keskilinjan vasemmalla puolella ja sillan alituksen jälkeen suunnata suippopäisen kiven oikealta puolelta varoen laakeaa pinnan anna vaanivaa kiveä. Koskesta tekee haastavan se, että näiden kivien välissä on vain 1,5m rako.

Päivä 1: Kannuskoski – Taikinakoski (n. 9 km)

Reitti alkaa Kannuskoskelta, jossa kajakit lasketaan vesille Väliväylän Etapin edessä olevalta laiturilta. Ensimmäinen osuus kulkee kauniin Ruokojärven poikki ja etenee jokiosuutta pitkin kohti Niskakoskea, joka on helppo laskea päävirtaa myötäillen.

Tämän jälkeen tulee reitin haastavin koski, Kyykoski, jota ei suositella ensikertalaisille. Kannattaa käydä rannan kautta tutustumassa koskeen ja ympäristöön ennen sen laskemista. Kun meloo kohti Kyykoskea ja näkee sillan, silloin alkaa tähystämään oikealta puolelta rannasta polkua ja rantautumispaikkaa. Tästä kohtaa pääsee rantautumaan ja myös kantamaan kajakit koskiosuuden ohi.

Kyykoskella on kota ja vessa, myös polttopuita, joten tämä on oivallinen paikka evästauolle ja jaloittelulle. Suosittelemme kävelemään vessoilta vielä polkua eteenpäin ja käydä pitkospuilla jaloittelemassa, ennen matkan jatkamista.

Kyykosken voi siis ohittaa kantamalla, mutta kokeneet melojat voivat myös meloa sen. Koski kannattaa laskea keskilinjan vasemmalla puolella ja sillan alituksen jälkeen suunnata suippopäisen kiven oikealta puolelta varoen laakeaa pinnan anna vaanivaa kiveä. Koskesta tekee haastavan se, että näiden kivien välissä on vain 1,5m rako.

Kun Kyykoski on ohitettu, saa pienen hengähdyksen kaunista ympäristöä ihaillen, jonka jälkeen seuraava koski odottaa jo mutkan takana. Sulunkoski lasketaan oikealla olevan ison kiven oikealta puolelta ja siitä päävirtaa pitkin suoraan alas. Tämä koski ei vaadi isoja ohjausliikkeitä.

Lähes heti tulee vielä neljäs koski, ennen rauhallista jokipätkää. Myllykoskelta löytyy myös taukopaikka laavuineen, sekä vessoineen, jos ette malttaneet taukoa vielä Kyykoskella pitää. Myllykoskelta Taikinakoskelle ei ole enää kuin muutama kilometri, mutta niiden välissä ei ole virallisia taukopaikkoja, joten senkin takia tauko voi olla paikallaan.

Myllykoski on varsin aloittelijaystävällinen pikkukoski, joka lasketaan keskiviivan vasemmalta puolelta suoraa reittiä alas. Sitten melotaan rauhassa lintuja bongaillen ja kauniista jokiympäristöstä nauttien aina seuraavalle taukopaikalle asti, joka on Taikinakosken laavu. Kannuskoskelta tänne on n. 9km. Taikinakoski on hyvä paikka yöpymiseen. Täältä löytyy huussi ja polttopuita. Rantautumiseen ei ole laituria, mutta esimerkiksi sillan jälkeen vasemmalta voi nousta kivien päälle varovaisesti.

Vääntäjän tilalla on myös mahdollisuus majoittua mökkimajoituksessa. Taikinakoskelta Vääntäjälle on matkaa vain n. 1,5km. https://vaantajantila.fi/

Päivä 2: Taikinakoski – Mankin tupa (n. 14 km)

Aamun melonta alkaa jatkamalla jokea pitkin kohti Immasenjärveä, jatketaan oikeaa reunaa pitkin kohti kalliota, jonka jälkeen kaarretaan kallion taakse oikealle ja reitti jatkuu oikealla. mutta halutessaan voisi käydä ihailemassa Ruunakosken yläpäätä ja kaartaa Röngänsaaren takaa takaisin reitille, eli kohti Pajukoskea/Tirvankoskea.

Ensimmäinen koskenlasku suoritetaan sillan oikeanpuoleisesta aukosta keskilinjaa rauhallisesti laskien ja tarkkaillen reunoissa olevia kiviä. Tämän jälkeen kaarretaan vasemmalle, edelleen varoen laakeita kiviä, kunnes tulemme seuraavan kosken yläpäähän.

Seuraava koski lasketaan oikealta, kahden ison kiven välistä etuvasemmalle, kohti vastarantaa. Tämän jälkeen jatketaan oikealle etuviistoon varoen laakeita pohjakiviä.

Edessä näkyvän maantiesillan vasemmalla puolella on kanoottilaituri. Halutessaan voi käydä sillan toisella puolella ihailemassa Pajukosken patoa, mutta kovin lähelle sitä ei kannata mennä. Pajukosken pato ohitetaan kantaen.

Päivä 2: Taikinakoski – Mankin tupa (n. 14 km)

Aamun melonta alkaa jatkamalla jokea pitkin kohti Immasenjärveä, jatketaan oikeaa reunaa pitkin kohti kalliota, jonka jälkeen kaarretaan kallion taakse oikealle ja reitti jatkuu oikealla. mutta halutessaan voisi käydä ihailemassa Ruunakosken yläpäätä ja kaartaa Röngänsaaren takaa takaisin reitille, eli kohti Pajukoskea/Tirvankoskea.

Ensimmäinen koskenlasku suoritetaan sillan oikeanpuoleisesta aukosta keskilinjaa rauhallisesti laskien ja tarkkaillen reunoissa olevia kiviä. Tämän jälkeen kaarretaan vasemmalle, edelleen varoen laakeita kiviä, kunnes tulemme seuraavan kosken yläpäähän.

Seuraava koski lasketaan oikealta, kahden ison kiven välistä etuvasemmalle, kohti vastarantaa. Tämän jälkeen jatketaan oikealle etuviistoon varoen laakeita pohjakiviä.

Edessä näkyvän maantiesillan vasemmalla puolella on kanoottilaituri. Halutessaan voi käydä sillan toisella puolella ihailemassa Pajukosken patoa, mutta kovin lähelle sitä ei kannata mennä. Pajukosken pato ohitetaan kantaen.

Kanoottilaituri on hyvin kiikkerä, joten varovaisuutta, jos ei halua kastua. Laiturilta jatketaan kajakkeja kantaen vasemmalle asfalttitietä pitkin (n.500m), kunnes vasemmalle puolelle avautuu hiekkaparkki. Parkkipaikan vasemmassa reunassa polku laskeutuu seuraavalle kanoottilaiturille, mikä on myös hyvin kiikkerä.

Ennen matkan jatkamista on hyvä jaloitella ja ihailla entisen opettajien kesähuvilan sillan ympäristöä. Saapuessa Tirvanjärvelle voi ihailla patoa toiselta puolelta ja sitten aloittaa järviosuus. Röllänrannan taukopaikalla kannattaa pitää kunnon tauko, missä on oikein hyvä laituri, laavu ja huussi. Tähän ei ollut kanoottilaiturilta, kuin n.1km matka, mutta tämän jälkeen ei ole enää taukopaikkoja ennen Mankin tupaa. Röllänrannasta matkaa tuvalle on n. 7,5km

Pienisaaren ohitus oikealta ja Suurisaaren vasemmalta, jonka jälkeen suunta vasemmalle yläviistoon, josta alkaa pitkä, mukava jokiosuus. Päivän päätepysäkiltä, eli Mankin tuvalta löytyy taas kiikkerä kanoottilaituri, huussi ja taukotupa.

Päivä 3: Mankin tupa – Käyrälampi (n. 13,5 km)

Mankin tuvalta aloitetaan päivä 3 ja jatketaan jokipätkää aina Kepsunjärvelle asti. Joen varrella voi bongailla joutsenia, harmaahaikaroita ja lehmiä, jotka tulevat aivan joenvarteen ihmettelemään. Kepsunjärvellä otetaan suuntima vasemmalle yläviistoon, missä Jaakonniemessä voi pitää ensimmäisen tauon. Tässä on sijainnut yksi väliväylän taukopaikoista, mutta paikka näyttää melko hyljätyltä nykyisin.

Jaakonsalmesta pujahdetaan Tarhajärven puolelle, jossa jatketaan matkaa oikeaa puolta pitkin kohti Mietunvirtaa. Rapojärven puolelle tultaessa kajakkien keulat suunnataan vasemmalle kohti Salmenkärkeä ja Puhjonsalmesta pujahdetaan Haukkajärvelle.

Haukkajärvellä kurvataan heti oikealle, kohti Koskelan siltaa ja –koskea, mikä on mukava leppoisa virta. Karhulanjärvellä jatketaan matkaa oikealla ja voi suunnata kohti punaisia mökkejä, joiden oikealta puolelta pääsee Jyräänkoskelle. Tähän mennessä matkaa on taitettu Mankin tuvalta n.11,7km ja Jaakonsalmesta n.8,7km.

Jyräänkoskella rantaudutaan ja opasteet voivat hieman hämmentää. Kosken yläpäässä kurvataan vasemmalle niemen kärkeä hipoen ja rantaudutaan vasemmanpuoleiselle rannalle. Tässä kohtaa on hyvä hieman verrytellä ja ottaa evästä, ennen kanto-osuutta.

Päivä 3: Mankin tupa – Käyrälampi (n. 13,5 km)

Mankin tuvalta aloitetaan päivä 3 ja jatketaan jokipätkää aina Kepsunjärvelle asti. Joen varrella voi bongailla joutsenia, harmaahaikaroita ja lehmiä, jotka tulevat aivan joenvarteen ihmettelemään. Kepsunjärvellä otetaan suuntima vasemmalle yläviistoon, missä Jaakonniemessä voi pitää ensimmäisen tauon. Tässä on sijainnut yksi väliväylän taukopaikoista, mutta paikka näyttää melko hyljätyltä nykyisin.

Jaakonsalmesta pujahdetaan Tarhajärven puolelle, jossa jatketaan matkaa oikeaa puolta pitkin kohti Mietunvirtaa. Rapojärven puolelle tultaessa kajakkien keulat suunnataan vasemmalle kohti Salmenkärkeä ja Puhjonsalmesta pujahdetaan Haukkajärvelle.

Haukkajärvellä kurvataan heti oikealle, kohti Koskelan siltaa ja –koskea, mikä on mukava leppoisa virta. Karhulanjärvellä jatketaan matkaa oikealla ja voi suunnata kohti punaisia mökkejä, joiden oikealta puolelta pääsee Jyräänkoskelle. Tähän mennessä matkaa on taitettu Mankin tuvalta n.11,7km ja Jaakonsalmesta n.8,7km.

Jyräänkoskella rantaudutaan ja opasteet voivat hieman hämmentää. Kosken yläpäässä kurvataan vasemmalle niemen kärkeä hipoen ja rantaudutaan vasemmanpuoleiselle rannalle. Tässä kohtaa on hyvä hieman verrytellä ja ottaa evästä, ennen kanto-osuutta.

Jyräänkosken kanto-osuus on hieman haastava, mutta yhteispelillä onnistuu kyllä. Ensin kuljetaan hiekkatietä ylös Jyräänkoskentien varteen, kuljetaan tietä pitkin oikealle, sillan yli, josta heti hypätään oikeanpuoleisen aidan yli ja laskeudutaan jyrkkää alamäkeä kurvaten sillan alle. Kun on kuljettu sillan ali, eteen tuleekin hienot uudet puiset portaat, joiden alapäässä on helppo sujahtaa takaisin kajakkeihin. Leppoisa Jyräänjoki saattelee kohti päivän koskiosuutta.

Haastavin osuus on Paaskosken yläpäässä, mutta tämän voi halutessaan ohittaa kantamalla kajakit oikealla puolella olevan kallion yli.

Paaskosken yläpäässä kaksi isoa kiveä kierretään oikealta puolelta ja kaarretaan heti vasemmalle. Jatketaan laskemista keskiviivaa mukaillen, hitaasti jarrutellen ja rauhallisesti ohjaillen. Kun Paaskosken silta on alitettu, oikealla on kanoottilaituri, Paaskosken laavu ja huussi, jos on vielä taukoa vailla, mutta tässä kohtaa voi melkein jo haistaa Lammenrannan herkut.

Viimeiset 2 koskea menee rauhassa laskien ja ohjaillen. Paaskosken alaosuus menee keskilinjan oikealta puolelta, jonka jälkeen kaarretaan Immastenkoskelle ja se menee mukavasti keskilinjaa myöden rauhassa ohjaillen.

Käyrälammella, suuntimaksi otetaan hiekkarannan iso laituri vasemmalla etuviistossa. Rantaa lähestyessä voikin jo nähdä Aquaparkin edessä Saimaan Paljun kanoottiparkin. Ei kun kajakit rantaan, nostetaan pukeille, heitetään yläfemmat ja sitten Lammenrantaan palkitsemaan itsensä hienosta suorituksesta, sekä fiilistelemään, miten mahtava reissu tulikaan heitettyä.